MM päivä 5: Tylsää talsimista . Ja turistejaAAAAHGHGNIDGSNK

Yön kun vietimme notkelmassa mihin aurinko ei paistanut niin tuntuihan se kylmältä. Yöllä oli aika vilpoista kun tunturin laelta tuuli puhalsi suoraan erätoverin sisuksiin. Aamulla piti olla kaikki vaatteet päällä aamupalaa tehtäessä. Ongelmaksi meinasi tulla se ettei löytynyt risuja. Paikka kun on selkeästi ollut leiriytyjien suosiossa. Aika paljon tuli ärräpäitä, muta saatin me jotenkuten risukeitin tulille ja sitä kautta aamupalaa itsellemme.

 

         Kiire papanaan ja yksi vaan katselee vanhoja tulipaikkoja

 

Aamulla oli kylmä, mutta asia muuttui, kun lähdimme talsimaan Peltojoen rantaa alavirtaan. Aurinko heloitti oikein lämpimästi ja se yhdistetttnä eilisn päivän kovaan rypistykseen niin olimme aika nuutuneita ja vähäpuheisia matkalla. Vläillä pysähtelime taukoilemaan ja vettä juoman.

Tarkoitukseni oli myös kalastaa kun kerran joen vartta talsitaan, mutta moti oli täysi nolla. Halusin vaan äkkkiä Papanaan syömään. Eikä se ny kalojenkaaan puolesta ole mukavaa jos niitä yli 20 lämpötilosisa alkaa kiusaamaan.

Oltiin khyl kummallisen töttöröö kun pidettiin ruokataukoa suvannon rannalla. Paikka suorastaan kiljui kalastamaan ja haisi kalalle, mutta päätin jatkaa matkaa.

Päästiin sitten epävirallisen viralliselle autiotuvalle taukoilemaan ja helteeseen paistattelemaan. Kun miettii mitenkä monta mäntyä on tarvittu mökin rakentamiseen niin ei voi kun hattua nostaa, että ne on lähialueelta löydetty ja kärrätty paikalle.

                                     Hieno mökki

Legolas-tason haltiakuulolla varustetut korvani kuulivat jo kaukaa, että nyt on tulossa turisteja vastakkaisesta suunnasta. Turistit olivat kuin toisesta maailmasta: Ultramodernit vaelluskamppeet, pitkävartiset vaelluskengät ja vaellussauvat. Ja me mentiin retrokamppeilla ja armeijaylijäämällä.

He katselivat meitä kuin mitäkin kummajaisia ja khyl mekin heitä. Puheenparrestakin huomasi heidän luontosuhteen olevan aika erillainen mitä meillä.

Tämän jälkeen taisi taphatua jonkinasteinen eksymisepisodi: Eksyimme kierämään putamaa/lahtea/tai jotain väärältä puolelta jonka tietty huomasimme vasta tovin talsittuamme. Hetken sitä kirottuamme katsottiin kartasta joku kohta josta pääsisimme ylös mahdollisimman nopeasti. Olihan se aika vetistä, mutta yli päästiin. Muita ihmisiä oli myös tulossa samaan suuntaan, mutta onneksi päästiin alta pois.

                Aika helppoa maastoa kävellä joen vartta vaikka eksyttiinkin
 

Mänty alkoi vakiinnuttamaan puustona Peltojoen rantoja. Puut tekivät minuun äärimmäisen suuren vaikutuksen: Ne olivat kookkaita ja niiden paksuimmat oksat olivat minun reittäni puolta paksummat!

Muitakin homo sapiens lajin edustajia alkoi näkymään. Yhdessä tasaisemmassa kohdassa oli muutama keski-ikäinen mies virevliä heittelemässä. Pohjois Savosta olivat kotoisin, olivatko jopa Kuopiosta. Muutamat sanat siinä vaihdettiin. Kalaa oli heikosti kuulemma tullut. Neuvoin siinä paikallisena ottipaikkoja ylävirran suunnasta.

Kohta tulikin jo kumppani polulla vastaan pullan ja tuoreen kahvin kanssa...