SYötteellä Yksin Syksyllä-terveiset
SYYS-Prologi: Voi
towerit, minkä teitte!
Dodiih! Operaatio Pänniordosta
kertovan bloggauksen johdosta reissustà jäänyttä kaveria alkoi
harmittamaan, kun reissusta oli välittynyt hieno kuva blogin kautta.
Tämän takia päätimme, että seuraava reissu on saatava
onnistumaan kolmistaan. Aluksi se meinasi siirtyä lokakuun loppuun,
mutta onneksi minulle ilmaantui mahdollisuus pitää vapaata syyskuun
puolessavälissä!
Suunnitelimme aluksi pitävämme
reissun Lieksan karhunpolulla (ensimmäinen vaellus, AH!
Nostalagia!), mutta lopulta päädyimme Syötteelle, koska alue ei
ollut entuudestaan meille kenellekkään tuttu. Suunnittelukertoja
emme päässeet pitämään kuin yhden, mutta eipä se hirveästi
haitannut, koska alue oli pieni ja polkuja paljon.
Kahta päivää ennen lähtöä toinen
toveri sanoi jättävänsä reissun syiden takia pois. Ja edeltävänä
iltana taas toinen sanoi, ettei lähde mukaan. Kaikki pakkaaminen ja
muu oli siis ollut turhaa!!
Vai oliko? Päätin, että hitto
vieköön minä lähden sitten yksin reissuun. En minä turhaan niitä
tavaroita ole pakannut! Pitäkää tunkkinne!! Virallista retkipäivää
edeltävä työpäivä venyi sen verta pitkäksi, että päätin
jäädä isän luokse Kuopioon saunomaan ja nukkumaan kunnon yöunet,
että huomenna riittäisi kunnolla virtaa pitkälle automatkalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti