Prologi: Kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Kolme vuotta
Kolme liian pitkää vuotta.
Niin kauan on kulunut siitä viime kerrasta kun olimma vaeltamassa Wilfredin kanssa Lemmenjoen kansallispuiston lumoissa.
Vaikka reissusta päästyämme päästelii´mme kauhiana ärräpäitä niin olihan se upea paikasta a paikkaan b vaellus: Lämpötila oli aika passeli ja olipahan kerrottavana hyttyshelvetti sekä rikkoutunut kantapala saappaassa. Ja paljon muuta.
Monet kerrat on reissun jälkeen selannut vanhat reissukuvat, katsonut reissuvideot sekä lukenut blogitekstit aiemmista vaelluksista.
Joka vuosi sitä on odottanut kuumeisesti, että toinen osapuoli pääsisi tulemaan tänne pohjoiseen käymään, mutta työt ovat estäneet vaellussuunnitelmat.
Ja yhtälailla kummankin sydän on ollut vereslihalla ja mieli harmaana kun ei tänäkään vuonna olla päästy kahestaan vaeltamaan erämaahan.
Mutta vihdoinkin odotus palkittiin. Kummatkin kysyivät hyvissä ajoin töistä samat päivät vapaiksi jonka jälkeen suunnittelu saattoi alkaa.
Suunitelmat risteilivät hammaskairan ja lemmenjoen kautta vätsäriin, mutta rajalliset vaelluspäivät (5) pakottivat tekemään kompromisseja reitin sekä päivämatkojen pituuteen: jos olisi halunnut pidempiä päivämatkoja niin olisi pitänyt tehdä myös ajallisesti pidempi reissu tai sitten reissu olisi ollut vain muutaman päivän mittainen.
Viimeinkin tulime yhtiesymmärrykseen muotkasta, lyhyehköistä vaelluspäivistä sekä rokulipäivästä Muotkan korkeimman laen juurella.
Seikkailu alkakoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti