Tänä
aamuna ei haitannut vaikka ei ollut herätyskelloa. Olimme päättänyt
pitää "rokulipäivän" kukin tehden mitä haluaa. Aamulla
minä ja lonewolf ihmettelimme, kun wilfred oli hävinnyt rinkkojen
kanssa jonnekkin. Kohtapuolin selvisi, että hän oli van mennyt
halkovajaan puiden päälle nukkumaan. Olisi pitänyt näpätä
kuva. Taas liian kuuma sisällä ja hyttyset söi jos pussi auki.
Minä
lähdin ryyämään joenvartta kalastuksen merkeissä, wilfred
lämmitteli saunaa ja lonewolf meni etsimään kenttää. Joki oli
vähän turhan matala kalastukseen. Heti ensimmäisellä heitolla
30cm kala hyppäsi ohi vieheestä. Tämän päivän "suurin"
kalatapahtuma. Kahlailin surutta keskellä matalaa jokea, saappaat
kun pitivät täydellisesti vettä vielä tässä vaiheessa.
Perhovehkeet olisivat olleet paremmat virran mataluudesta ja
kirkkaudesta johtuen. Tovin kalastelin ylävirrassa jonka jälkeen
suuntasin saunasta alavirtaan. Muutamia oli kiinni ja yhden tammukan
väsyttelin ihan lähelle, mutta irtosi.
Tämän
alavirrassa kalastelun huolimattomuus kostautui, kun saappaat
hörppäsivät vähän vettä. Rätit sain kyllä kuivattua saunassa,
mutta saappat jäivät märäksi.
Lonewolfin
saapuessa menimme kaikki taas saunaan. Hän kertoi saaneensa sen
verta kenttää, että oli päässyt katsomaan sääenustetta. Se oli
luvannut kohtalaisen kosteaa ilmaa parille seuraavalle päivälle. Ja ukkosta parille päivälle :D mutta oltiikin katsottu kokoajan
savukosken tiedotuksia, eikä Inarin/Saariselän.
Minä
olin ainoastaan reissun jatkamisen kannalla muiden haratessa vastaan.
Lopulta taivuin, kun tajusin miten huonossa jamassa kavereiden jalat
jo olivat: Wilfredillä oli varpaankärjet aivan verillä ja
Lonewolfin jaloissa alkoi olemaan jo juoksujalkaahautaan.
Sateen aikana hyttysten määrä kasvoi reippaasti...
Laitoimme
nopeasti ruuan ja suuntasimme nokan kohti edellistä leiripaikkaa
niin nopeasti kuin pystyimme. Päätimme pysyä ainoastaan polulla,
ettei tulisi turhia viivästyksiä. Sadetta tuli silloin tällöin,
muttei mitään isompaa. Polun poiketessa tunturin laelle alkoikin
sitten enemmän satelemaan. Sataessa on kaksi vaihtoehtoa: Joko
vaatteet kastuu, tai sitten kastuu hiestä, kun on sadeviitta,
gore-tex puku tms. Päätimme valita jälkimmäisen. Hiestä märäksi
menneet sentäs voi jotenkin kuivata toisin kuin sateesta läpimäriksi
menneet vaatteet. Sateen hetkeksi tauottua huomasimme sumuverhon
laakson pohjalla mihin mentiin, ihan kuin jostakin
sademetsä-luontodokumentista, vähän piristystä märkyyteen ja
harmauteen.
Liukastelimme
kantoja ja juuria väisteleen kohti määränpäätä. Hyttysmäärä
oli sateen aikana noussut varmaan viidenteen potenssiin ja sen kyllä
huomasi ja kuuli. Lopulta pääsimme M-rektumelle joka olikin sitten
aivan täyteen ammuttu porukkaa. Emme viitsineet mennä häiritsemään
nukkuvia ihmisiä, joten päätimme vaan laittaa tavarat sisälle
kuivumaan, heittää safkat sateessa nopeasti naamariin ja sitä
rataa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti